Vuoden 2012 lopussa julkaistiin tilasto, joka kertoo ylipainon olevan
suurempi kuolleisuuden aiheuttaja kuin nälkä. Liikalihavuus tappaa siis nälkää
useammin ja kasvavassa määrin Yhdysvaltojen ja Euroopan lisäksi mm. Lähi-idässä.
Roskaruokakulttuuri on löytänyt myös Lähi-idän maat ja ylipaino on sielläkin kasvava
ongelma.
Yhdysvallat johtaa edelleen lihavuustilastoja ja Euroopassa Unkari ja
Iso-Britannia taistelevat rinta rinnan johtopaikasta. Suomikin on
mitalitaistossa mukana, kun seurataan ylipainoisten määrää yli 15-vuotiaissa
aikuisissa *. ( painoindeksi yli 30)
Ennen taisteltiin nälkää ja nälkäkuolemia vastaan, nyt liiallinen ja
vääränlainen ruoka sairastuttaa yhä nuorempia. Ylipainoa, sen aiheuttajia ja
liitännäissairauksia tutkitaan miljardien eurojen edestä. Ylipainon
liitännäissairaudet, kuten tyypin2diabetes ovat merkittävä kuluerä Suomenkin
kansantaloudelle. Maamme noin
300 000 diabetessairaasta valtaosa (85%)
sairastaa diagnostisoitua tyypin2 diabetestä. Ja kasvava määrä aikuisia sairastaa tautia tietämättään.- Ylipaino ja liikunnan puute ovat yleisempiä
ko.taudin aiheuttajia, myös nuorilla.
Ylipainoiset käyttävät omaisuuksia erilaisiin vippaskonsteihin päästääkseen
liikakiloistaan ja hillitäkseen ruokahaluaan. Tälläkin hetkellä joka kolmas
suomalainen aikuinen on laihdutuskuurilla. Lihavuusleikkausten määrä on
kasvanut räjähdysmäisesti koko maailmassa. Suomessa tehtiin vuonna 2011 reilut
1000 lihavuusleikkausta ja leikkausten määrä moninkertaistuu joka vuosi.
Pohjoismaissa, esimerkiksi Ruotsissa tehtiin jo vuonna 2010 yli 8000
leikkausta. Yhdysvalloissa luku on yli satatuhatta vuodessa.
Lisääkö tieto tuskaa?
Näin alkuvuodesta kaikki naisten- ja liikuntalehdet ovat täynnä mitä lupaavampia
ja hurjempia laihdutusohjeita: viisi kiloa viikossa, nutraa ja laihdu helposti
tai saat rahasi takaisin, laihdu ilman nälän tunnetta jne. Televisiossa pyörii
tälläkin hetkellä ainakin kourallinen laihdutusohjelmia, joissa seurataan
hurjia painonpudotustalkoita ja epäinhimillistä, fyysistä rääkkiä. Kaikille
yhteistä on lupaus melkoisen nopeasta painonpudotuksesta ja raflaavista
elämänmuutoksista. Monesti esimerkiksi ruuat pitää punnita päivittäin ja
hedelmien nauttiminen on kielletty ja liikuntaa on ohjelmassa niin paljon, että
työssäkäyvän pitää ottaa omaa lomaa. Yhteistä kuureille on myös se, että kun
melkoisen lyhyt hevoskuuri loppuu ja valmentajan auton takavalot välähtävät, palaa asiakas
helposti takaisin tuttuun ja turvalliseen uomaansa ja kilot palaavat korkojen
kera.
Suomalaiset ovat kaikkinensa yhä tietoisempia terveellisestä ruokavaliosta,
luomutuotteet kasvattavat suosiotaan ja ruoka-aineita valikoidaan entistä
tarkemmin. Silti ylipaino ja siitä aiheutuvat liitännäissairaudet ovat
muodostumassa isoksi ongelmaksi kansantaloudellemme. Mistä johtuu, että kaiken
hyvinvoinnin ja monipuolisen ja laadukkaan ruuan saatavuuden keskellä
pikaruuan, makeisten ja virvoitusjuomien kulutus vain kasvaa. Varsinkin nuoret
syövät entistä enemmän välipaloja ja turhia kaloreita ja laistavat
kunnollisesta ruokailusta. Kouluruoka kelpaa säännöllisesti vain joka
kolmannelle nuorelle aikuiselle.
Kuinka laihtuminen ja painonhallinta
voivat olla niin vaikeita asioita, kun kyseessä on hyvin yksinkertainen yhtälö:
syö vähemmän kuin kulutat?
Mitä uutta tutkimustulokset kertovat lihavuudesta?
Tutkijat ympäri maapalloa koettavat selvittää, kuinka ihmisten jatkuvaa
lihavuutta voisi tieteen keinoin selvittää, ja kuinka hormonit ja mieli
vaikuttavat syömiseemme. Vähintään yhtä paljon tehdään työtä sen eteen, että
löydettäisiin tehokkaita keinoja syömisen hillintään ja painon
pudottamiseen.
Biomedicum Helsingin
alainen Lihavuudentutkimusyksikkö tekee jatkuvaa tutkimus- ja ohjeistustyötä
lihavuuden ja metabolisten oireyhtymien saralla.
Tutkija Linda Mustelin totesi tuoreessa väitöskirjassaan, että
säännöllisellä liikunnalla voidaan muuttaa lihavuudelle altistavien geenien
toimintaa ja vähentää niiden lihottavaa vaikutusta. Eniten liikunnasta hyötyvät
sellaiset ihmiset, joilla on suuri perinnöllinen rasite ylipainoon. Linda
Mustelin tutki nuorten aikuisten lihavuutta ja kestävyyskuntoa ja sai selville,
että liikunnalla voidaan jarruttaa perintötekijöiden vaikutusta painon kasvuun.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Englannissa, jossa tutkittiin
perintötekijöiden vaikutusta painon- ja kunnon kehitykseen. Tulosten avulla on
selitetty, miksi periytyneet fyysiset ominaisuudet tekevät liikunnasta
joillekin miellyttävämpää kuin toisille.
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa saatiin lisävarmistusta sille, että ruskean
rasvan määrällä on merkitystä sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan säätelyssä
sekä painonhallinnassa. Lapsilla ruskeaa rasvaa on luonnostaan, mutta
aikuisiällä sen määrä vähenee. Aikuisilla ruskean rasvan määrä on yksilöllistä,
eikä varmasti tiedetä kuinka sen määrää tai vaikutusta tiettyihin hormoneihin
voitaisiin lisätä. Ruskea rasva polttaa energiaa lämmöksi, kun taas vaalea
rasva varastoi ylimääräisen energian rasvakudokseksi.
Myös glukoosin vaikutusta painonhallintaan ja nälän hillintään on tutkittu
paljon. Glukoosin tiedetään hillitsevän aktiivisuutta hypotalamuksen alueella.
Hypotalamus puolestaan säätelee hormonitoimintaa ja mm. insuliinin eritystä. Insuliinin
ja muiden aineenvaihdunnan ja painonsäätelyn kannalta tärkeiden hormonien
roolia ja tasapainoa käsittelee mm. Kaisa Jaakkola hyvinkin laajasti uudessa
kirjassaan ”Hormonitasapaino.” (Suosittelen lämpimästi kirjaa kaikille
hyvinvoinnistaan kiinnostuneille.)
Maalaisjärkeä ja pysyvää elämäntapamuutosta
Teen päivittäin yksilövalmennuksen parissa töitä ja lähes jokaisella
asiakkaallani on jonkin kokoinen painonpudotushaaste kuntoutumisen rinnalla.
Onneksi vain harvalla on terveyttä haittaava määrä ylipainoa, mutta painokäyrä
on kehittynyt väärään suuntaan jo useamman vuoden ajan. Itseään on niin helppo
huijata ja kilot hiipivät vähitellen ja salakavalasti. Jokainen ymmärtää, että
jos mässäilee ”mättöruualla” päivästä toiseen ja laiminlyö liikunnan, niin
kiloja kertyy. Mutta entä kun päivittäin syö parisataa kaloria liikaa, sitten
taas välillä laihduttaa ja kuntoilee kolmen edestä ja edelleen paino nousee
tasaisesti, kilon kaksi vuodessa.
Olen huomannut, että monilla muisti on heikoimmillaan silloin, kun puhutaan
omasta syömisestä. Valmennuksen alkuhaastattelussa lähes kaikki kertovat
syövänsä terveellisesti ja vähän, varsinkin naiset.
Alkoholi jää usein mainitsematta, samoin
pienet välipalakeksit ja makeiset. – Kun sitten päästään ruokapäiväkirjan
pariin, tulee totuus usein esille: syöminen on epäsäännöllistä, ruoka korvataan
leivällä ja leikkeleillä ja iltaisin syödään 2/3 koko päivän energiasta.
Ongelmana on myös liiallinen rasvan saanti, varsinkin miehillä ja naisilla
liian vähäinen proteiinin saanti.
Ruuan ulkonäkö ja koko hämäävät myös monia. Jos syö kymmenen irtokarkkia tai
kolme suklaakeksiä, niin asiaa ei välttämättä edes aivot rekisteröi. Tai jos
napsii työpäivän aikana pussillisen salmiakkeja tai irtokarkkeja. Tai jos ottaa
pari kourallista pähkinöitä ennen ateriaa tai rivin suklaalevystä. Määrät ovat
pieniä, mutta lisäenergiaa voi tulla huomaamatta 100-500 ilman, että se
aiheuttaa minkäänlaista kylläisyyden tunnetta vatsassa.
- Ensimmäinen askel kohti pysyvää muutosta alkaa tilannekartoituksella ja
todellisuuden kohtaamisella: painon tarkistus, kehonkoostumus,
ruokailutottumukset, yleinen terveys, kuntotaso ja elämäntilanne kaikkinensa.
On tärkeää pohtia, mikä on sen hetkinen elämäntilanne ja sen kuormittavuus. Jos
on työpaikan vaihto tai avioero meneillään tai öisin valvottaa pieni lapsi,
niin voimavarat voivat olla jo tarpeeksi koetuksella. Painonpudottamiseen ja
elämäntapojen muuttamiseen tarvitaan päättäväisyyttä ja voimia.
- Seuraavaksi pitäisi maalaisjärkeä käyttäen asettaa itselleen realistiset
tavoitteet, jotka kirjataan ylös. Lyhyen aikavälin tavoitteet ja pidemmälle
aikavälille sopivat tavoitteet. Tässä kohtaa helposti käy niin, että melkoisen
epäterveellisesti ruokaileva, passiivinen henkilö listaa jättävänsä kaiken
roskaruuan kerralla pois ja elävänsä kasvisruualla, jonka lisäksi hän lupaa
liikkua neljä kertaa viikossa. Tuskin toteutuu ainakaan ilman useita
repsahduksia ja itsensä ruoskimista huonolla omallatunnolla. – Muutokset voi
aloittaa helpommasta päästä: aamupalan lisääminen, iltapäiväpullan vaihtaminen
himpun verran terveellisempään vaihtoehtoon, hedelmien ja kasvisten lisääminen
ruokavalioon, veden juonnin lisääminen jne. Jos heti poistetaan kaikki herkut
ja aletaan enimmäkseen kieltäytymään kaikesta, mihin on tottunut, niin
takapakkia tulee ja paljon.
Tavoitteita miettiessä on syytä kartoittaa myös omaa ajankäyttöään. Monet
sanovat passiivisen elämäntapansa puuttuvan ajanpuutteesta. Kun arjen tapoja
sitten yhdessä tutkitaan, niin huomataan aikaa löytyvän. Tietokone kiinni
illalla,televisio pois häiritsemästä ja kalenteriin merkintä 2-3
liikuntakerrasta viikossa. Kyllä onnistuu, jos edetään maltillisesti.
Ylistressaantuneet, töissä alvariinsa viihtyvän henkilön ei kannata heti
alkumetreillä luvata neljää tai viittä liikuntakertaa viikossa. Vähemmästäkin
tulee stressi.
Apukeinoja muutokseen
Painonpudottajan ja elämäntapojaan muuttavan ei todellakaan tarvitse tarpoa
yksin. Apuvälineitä, tukiryhmiä ja verkostoitumispalveluja on roppakaupalla. On
keventäjiä, kiloklubi, kalorilaskuri, nutris, erilaiset blogit ja
keskusteluryhmät netissä ja metrikaupalla alan kirjallisuutta.
Itse käytän työssäni kalorilaskuria ja nutri-flow-palveluita, joita myös
asiakkaitteni on helppo käyttää. Kalorilaskurin avulla tarkistetaan ruokailun
kokonaisuutta ja ravintoarvoja. Tulokset ovat helposti ymmärrettäviä ja
selkeitä. Nutri-flow antaa enemmän tietoa ja on oiva apu myös ammattilaisille,
esimerkiksi ravintovalmentajille.
Apua painonhallintaan löytyy myös liikuntakeskuksista, joilla lähes
jokaisella on oma ohjelmansa painonpudottajalle ja paremman kunnon
metsästäjälle. – Mutta mikään näistä ed.mainituista ei saa tuloksia aikaiseksi
ilman asiakkaan omaa vastuun ottamista ja lujaa päätöstä tehdä pysyvä muutos.